Kehitysavun tulokset eivät aina ole vastanneet odotuksia

Kehitysapua on annettu jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta tulokset ovat vähäiset tai usein olemattomat. Kehitysyhteistyö on keskitetty monenkeskeisille kehitysapuorganisaatioille ja –yhteisöille. Kehitysavun tavoitteet ovat kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen ja perusedellytysten luominen kestävälle kehitykselle. Kehitysyhteistyö on luonut omat instituutiot, toteuttajat, menettelytavat, asiantuntijat ja kielen, jotka kaikkivaikeuttavat ulkopuolisen pääsyn sisään kehitysyhteistyön maailmaan.

Olen seurannut kehitysapuyhteisöissä käytyä keskustelua. Tämä keskustelu käydään oman kehitysapuparadigman pohjalta. Keskusteltaessa kaikkien muiden maiden kehityksestä käytetään kansantaloustieteellisiä termejä. Tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ja tarkastelun kohteena ovat taloudellinen kasvu, kilpailukyky, vaihtotaseen tasapaino ja velkaantuminen. Käsitykseni mukaan köyhyys on oire siitä, että kansantalous ei toimi. Selittääkö kehitysavun vaatimattomia tuloksia se, että ollaan hoidettu oiretta ja varsinaisiin köyhyyden syihin ei olla puututtu?

Kuntaliitokset

Seurattuani kuntauudistus keskustelua Suomessa, olen hämmästynyt kaikista niistä puheenvuoroista, joilla kuntaliitoksia ja kuntayhteistyötä vastustetaan. Kun olen asunut erikokoisissa kunnissa olen havainnut, että suurissa kunnissa palvelut ovat parempia kuin pienissä. Koska kunnan tehtävät ovat moninaiset, eivät asiantuntemus pienissä kunnissa riitä tarjoamaan kuntalaisille heidän lakisääteisiä oikeuksiaan. Suurissa kunnissa jokaista tehtävää varten on oma asiantuntijansa ja kuntalainen saa hänelle kuuluvat palvelut.

Suomi on jälleen suuren murroksen edessä. Globalisaatio siirtää pääomia, yrityksiä, työpaikkoja ja työvoimaa maanosasta toiseen samalla kun väestö ikääntyy. Lisäksi ilmastonmuutos tuo uhkia, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Samalla tavalla kuin Suomi kansakuntana joutuu kilpailemaan investoinneista, markkinoista, työpaikoista ja työvoimasta joutuvat seutukunnat kilpailemaan keskenään menestymisestä Suomen alueella. Käytän tässä nimitystä seutukunta, koska usein miten kunta on liian pieni yksikkö järkevän toiminnan järjestämiseen. Työssäkäyntialueet ja palvelujen järkiperäinen järjestäminen vaativat suuruusluokkaa 20 000 henkilön väestöpohjan. Mikäli seutukunta haluaa olla myös kansallisesti kilpailukykyinen kaupallisten palvelujen ja elinkeinotoiminnan houkuttelemiseksi, olisi väestöpohjan oltava vähintään 50 000 henkilöä.

Murros

Murroksella tarkoitetaan muutosta, joka peruuttamattomasti muuttaa yhteiskuntaa ja ihmisten elämää. Suomi on koko sodanjälkeisen ajan elänyt toisiaan seuraavia murroskausia, jonka aikana Suomi on muuttunut köyhästä maatalousyhteiskunnasta moderniksi tietoyhteiskunnaksi. Juuri kun Suomi selvisi viime vuosikymmenen lamasta satsaamalla koulutukseen ja tutkimukseen ollaan taas tilanteessa, jossa tietotekniikkayrityksiä lopettaa ja työpaikat siirtyvät ulkomaille.

Tämän murroksen taustalla on globalisaatio, jonka seurauksena mannertenväliset raaka-aine-, tavara-, työ- ja pääomamarkkinat yhdistyvät samalla kun tieto internetissä ja kännyköiden välityksellä leviää samanaikaisesti ympäri maapallon. Toinen murrostekijä on ilmastonmuutos. Ilmasto vaikuttaa yhteiskuntamme rakenteisiin ja toimintaan. Kun ilmasto muuttuu, muuttuvat myös yhteiskuntamme rakenteet ja yhteiskuntamme toiminnot. Maailman nykyiset ”vilja-aitat” saattavat tyrehtyä ja muualla syntyy uusia mahdollisuuksia tuottaa ruokaa ja tarvikkeita. Kolmas murroksen aiheuttaja on väestömme vanheneminen. Jatkossa työvoimaa ei enää saada kouluttamalla vaan katseet on suunnattava maahanmuuttajiin. Joidenkin laskujen mukaan työvoiman saamiseksi meidän on vastaanotettava 12 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Ongelmana tulee olemaan kansainvälinen kilpailu sopivasta työvoimasta. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sulauttamiseen yhteiskuntaan joudutaan suhtautumaan aivan uudelta pohjalta.

Miten konsultti vältetään

Monissa kirjoituksissa on viime aikoina kerrottu, miten konsultti on tunkeutunut organisaatioihin, sivuuttanut johdon, tuhonnut organisaation ja vienyt rahat. Jotta konsultti voidaan välttää tulisi vaara tunnistaa.

Konsultti on toiselta nimeltään ”organisaation ulkopuolinen asiantuntija tai neuvonantaja”. Konsultilla on usein akateeminen loppututkinto, hän on erikoistunut johonkin tiettyyn alueeseen ja hänellä on usean vuoden kokemus toiminnasta erityistehtävässään sekä konsultoinnista. Kun valtioiden elimet, ministeriöt, Maailmanpankki tai muut kehityspankit rahoittavat kansainvälisesti merkittäviä hankkeita kuten esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamoa, he valitsevat ulkopuolisen konsultin toimeenpanemaan hankkeen. Tämän kaltaisissa hankkeissa on tapana, että konsultti kokoaa maailman parhaat asiantuntijat ja osaajat toteuttamaan mainittua hanketta. Kun hanke on toteutettu puretaan konsulttiorganisaatio ja uusi kootaan seuraavan hankkeen tarpeista lähtien. Suurissa hankkeissa konsultteina toimivat maailman parhaat asiantuntijat.

Suomen ehkä tunnetuin ja kansainvälisesti arvostetuin konsulttiyritys on Jaakko Pöyry Oy, joka on tehnyt metsäalan selvityksiä ja suunnitelmia ympäri maailman.